Ilmoittauduin kesäkuussa kyjyilemään ajatuksena, että kyllähän minä neulomaan ja virkkaamaan kerkeän, kun vauva nukkuu. Juu, ei se sitten nukukkaan päivisin. No, on tässä jotain aloiteltu ja jatkettu hiukan pidemmällekin jo, joskaan ihan ei taida olla kahtakymmentä aloitusta vielä valmiina.
1. Myssy vauvalle (aloitettu 24.6./ valmis 14.7.)
2. Tumput
3. Pipo
4. Pitkälahkeiset villavaippahousut (aloitettu)
5. Lyhytlahkeiset villavaippahousut
6. Pipo, sukat ja tumput vauvalle (aloitettu 21.7.)
7. Junasukat
8. Villasukat
9. Baktus
10. Villatakki vauvalle
11. Villavaippahousut
12. Villavaippahousut
13. Virkattu matto
14. Virkattuja koreja
15. Virkattuja pannulappuja + kori (aloitettu 27.7.)
16. Angrybirds pehmoja pojulle
17. Liinailutossut (aloitettu)
18. Tiskirättejä 3kpl (1 valmis)
19. Vierastossut
20.Matonkude-kassi (aloitettu 31.7.)
Mahtoikohan mulla olla vielä muita aloituksia tekeillä. Hatara pää, ei voi muistaa. Päivittelen tuota listaa sitten jos muistan. :D Ihan ei ole vielä lista kiveenhakattu, kun aloituksia tosiaan puuttuu vielä aika paljon. Listan ulkopuolellakin on sitten vielä keskeneräisiä töitä, joita olisi tarkoitus saada valmiiksi. Ja kaiken lisäksi innostuin vielä uudestaan kehräämisestäkin ja kaivoin värttinän esiin. Sillekin joutuu aikaa uhraamaan. Pistetäänpä siis etsintäkuulutus parista ylimääräisestä käsityötunnista vuorokauteen. Mistä niitä saa?
Paljon on jäänyt bloggaamatta, vaikka valmista on tullutkin. Jo ennen tytön syntymää sain juttuja valmiiksi ja jotain olen sen jälkeenkin pystynyt tekemään. Pari viikkoa sitten valmistui Isoveljelle polvihousut OB:n Saimi-kaavalla, lyhennetyillä lahkeilla.
Ja sovituskuvakin saatiin, kun Isoveikka tykkää olla nykyään kameran molemmilla puolilla. Koko on 116cm, joten menee hyvin ensi kesänäkin. Nyt on hiukan lörpöt vyötäröltä vielä, kun poju on tuollainen kuikelo.
Pikkusiskolle en ole vielä oikeastaan vaatteita päässyt ompelemaan, kun kaikki kankaat ovat kovin poikamaisia. Siksipä kävin ostamassa pinkkiä norsutrikoota ja siihen sopivaa resoria, josko siitä keksisi jotain kivaa myös tytölle. :)
Eilen Pikkusiskon päikkäreitten aikaan pääsin pitkästä aikaa ompelemaan. (Isoveli on siis mummolassa lomailemassa.) Kuukauden tauko tässä olikin, ennen synnytystä istuin ahkerasti ompelukoneen edessä, kun oli mies kotona ja pystyi touhuamaan Isoveljen kanssa. Synnytyksen jälkeen en olekaan mitään vielä ommellut. Kahden lapsen kanssa on virkkaus sujunut paremmin, ei ole Isoveikka ompelukoneella työntämässä sormea neulan alle ja vauva sylissä voi virkata paremmin kuin neuloa, virkkuukoukku ei ole niin terävä.
Tarpeeseen surautin nopeasti ohkaisen peiton Pikkusiskolle vaunuihin tai kaukaloon käytettäväksi. Nyt kun on ollut sellaiset hassut lämpötilat, että isompi/paksumpi peitto on mielestäni liikaa, mutta ilman peittoakaan ei ole hyvä.
Koko oli muistaakseni (mittasin sen eilen, mun muisti ei ole niin pitkä) 45x68cm. Toinen puoli on tummanruskeaa paksuhkoa fleeceä, toinen on ison tyynyliinan toinen puolisko, joka on pelastettu roskistuomiolta. Nyt kun aloin noita kuvia kattella, niin olisihan sitä voinut vaikka silittää tuon ennen kuvan ottamista. No, ei aina jaksa. :D
Tytön syntymän jälkeen olen voinnin mukaan laitellut puutarhaa pojun, miehen, äidin ja hänen miehensä avustuksella. Kasvimaa myllättiin ja rakennettiin parit kasvatuslaatikot. Laatikoihin istutin porkkanaa, erilaisia sipuleita, persiljaa, tilliä, purjoa ja salaateita. Perunaa olisi myös tarkoitus pistää vielä tuohon itse kasvimaahan, ei vaan ole kerinnyt/saanut vielä aikaiseksi. Nyt vaan odotellaan, että sieltä lähtisi jotain kasvamaan kunnolla. Rucola ja idänsalaattisekoitus on jo noussut pinnalle. Samoin ovat purjot ja sipulit lähteneet kasvamaan. Porkkana antaa odotuttaa itseään kuten myös herneet, jotka ovat istutettu tuohon kasvimaan reunaan.
Sen sijaan rikkaruohot ovat kyllä nostaneet jo sirkkalehtensä ja hiukan muutakin mullan pinnalle. Niitä kun en kaipaa sitten pätkääkään ja noihin kasvatuslaatikkoihin laitetussa mullassa niitä näyttää olevan oikein riittämiin. Tiedän mitä teen tänä kesänä, nypin koko armaan kesän rikkaruohoja. Viime kesänä kasvimaa pääsi rehottamaan aivan liikaa, kun oltiin toista viikkoa pois kotoa. Sen jälkeen oli järkyttävä homma saada rikkaruohoja ruokottua pois sieltä. Tänä kesänä uutta yritystä vaan peliin.
Muustakin puutarhasta voisi hiukan ottaa kuvia, kunhan tulisi nätti päivä.
Viikonloppuna muuten vietettiin tytön nimiäisiä. Siitä tulee lisää juttua, kun saan kuvat miehen kamerasta omalle koneelleni.
Äitienpäivästä on jo muutama päivä aikaa, mutta ymmärtänette, jos en heti ole päässyt kertomaan omasta lahjastani.
Lahjaksi sain nimittäin maailman kauneimmat varpaat...
Ja maailman suloisimmat sormet...
Varpaitten ja sormien mukana seurasi tällainen paketti...
Pieni tyttäremme syntyi siis äitienpäivän iltana täysin terveenä ja hyvinvoivana. Painoa hänellä oli 4150g ja pituutta 54cm.
Synnytyskin sujui nopeasti (sairaalassa kerettiin olla tunti ja 45m minuuttia ennen kuin oli tyttö maailmassa) ja oma vointi on ollut paljon parempi kuin edellisen turhan rankan synnytyksen jälkeen.
Tiistai-iltana lähdimme jo sairaalasta kotiin, koska siellä oli kovin ruuhkaista toisen lapsivuodeosaston remontin takia. Ja kyllä täällä kotona on saanut paremmin yönsä nukkuakin, vaikka tämä vauveli on hiukan kukkuvaista sorttia nimenomaan yöaikaan. Aivan kuten maha-aikanansakin jo.
Nyt se on taas sitten opettelua vauva-arkeen. Niko on mummolassa vielä viikonlopun ja tulee varmaan sitten kotiin. Katsomassa jo toki kävivät, ja isoveli hali ja pusi kovasti pikkusiskoa. Ihanaa! Mä taidan olla hiukan hormonihuuruissani vielä, kun tuntuu kaikki näihin lapsiin liittyvät asiat vetistelyttävän. *snif*
