Päivämäärä tänään on 20102010. Jännä numerosarja. Lisäksi huomasin päivällä, että kävijälaskuri näytti kävijämääräksi 1234. Haa, on siis arvonnan aika! Joten täten julistan blogini ensimmäisen arvonnan avatuksi.
Osallistumisaikaa on tämän kuun loppuun, eli 31.10. saakka. Osallistuminen on helppoa, jätä kommentti tämän postauksen perään, niin olet mukana. Jos kommentoit anonyymina, niin jätäthän sähköpostiosoitteen, että pystyn voiton sattuessa ottamaan yhteyttä. Arvontaa saa tietty mainostaa omassa blogissakin, mutta tällä kertaa jokainen saa vain yhden arvan.
Palkinto liittyy teeman mukaan numeroihin, mutta jää vielä yllätykseksi. :)
Toivotan osallistujille onnea arvontaan!
Lähettänyt
Ceraci
13:47
Äsken sytytin tulen takkaan ja puuhellaan. Tai oikeastaan leivinuuniin. Leivinuunissa on ensimmäistä kertaa tänä syksynä tuli, koska hella on normaalisti täynnä rojua. Nyt raivasin sen, että saan laitettua tulen. Keittiössä alkoi tulla jo kylmä, kun meillä ei ole vieläkään pattereita päällä muualla kuin yläkerran makuuhuoneessa. Muuta taloa on lämmitetty tuon takan eli pönttöuunin kanssa.
Puuhella on ollut aina sellainen juttu, minkä olen halunnut. Ja arvatkaapas vaan, kun käytiin tämän talon näytössä silloin vajaa puolitoista vuotta sitten, niin ihastuinko heti? ;) Ei tämä meidän hella ehkä kaikkein kaunein ole, mutta minä tykkään.
Hellassa itsessään meillä ei ole koskaan ollut tulta, kun tuo systeemi on ihan vieras minulle. Pesän luukku on tuo hellatason oikeassa reunassa oleva musta luukku. Tuo edessä oleva maalattu luukku on muurattu umpeen. Se on vain hämäystä. Hiukan ihmettelin, kun ensimmäisen kerran sitä tutkin, mutta kuulin mammalta, että tuommoisia on kyllä muuallakin.
Tänä talvena on tarkoitus tehdä uunissa karjalanpiirakoita, kunhan saataisiin aikataulut sopimaan kaikkien piirakantekijöiden kesken. Neljä meitä olisi sitten tekemässä: minä, tätini, mammani ja isotätini. Onneksi on iso keittiö, niin mahdutaan. Ainakin fyysisesti. Tuosta "egojen" mahtumisesta en sitten tiedäkään. :D
Ja sitten Viron tuliaisiin. Äitini ja miehensä kävivät viime viikolla Virossa lomailemassa. Tuliasiksi pyysin hahtuvalankaa ja sitä sain. :) Kaksi isoa kiekkoa harmaata hahtuvaa, yksi iso punainen kiekko, yksi pikkukiekko sateenkaaren väreissä olevaa liukuvärjättyä ja yksi keskikokoinen kiekko harmaa-vihreää liukuvärjättyä hahtuvalankaa. Monsterihousuja ajattelin, että voisin näistä neuloa, mutta ans kattoo, mitä niistä loppujen lopuksi syntyy. Ja koska. :D
Pitkästä aikaa tein sukat. Hirveästi en ole aikuisten koossa sukkia tehnytkään, mutta hyvät näistä silti mielestäni tuli. Sukat on tehty omalla ohjeella, Novitan Jussi-langasta ja 3,5mm:n puikoilla. Sukat menevät kaverille, joka antoi vapaat kädet värien suhteen, joten tämmöiset näistä sitten tuli. Hiukan huono valo ja kuvaus vääristää väriä, liila lanka ei ole noin liilaa, vaan jonkun verran punertavampaa.
Lähettänyt
Ceraci
13:51
Jos koittaisin tämän viikon P*skikseen osallistua ajallaan. Siis jos tämä bloggeri vaan toimisi.
No, aiheena oli siis Ruskea+sininen+vihreä. Siispä tutkimaan laatikoita mitä tuon väristä löytyy. Korttipohja, paperia ja aaltopahvia. Sitten vielä yksi ruskeaksi väritetty apina. No siinähän ne sitten ovatkin. Ainiin. Sitä sinistä, tuossahan on tuo Dymo ja siihen ostin sinistä nauhaakin, teksti saa tulla sitten siitä. Lopputulokseksi sain tällaisen:
Nyt ei ollut ketään saajaa mielessä, eikä noi väritkään oikein inspiroineet joulukortteihin, joten tämä pääsee varakorttilaatikkoon. Onkin hyvä lisä sinne, minä kun yleensä unohdan kaikenlaiset merkkipäivät. :D
Pari viikkoa sitten otin maasta ylös loput kasvikset ja kerättiin puusta tippuneita omppuja. Isoja perunoita tuli ämpärillinen kolmesta jäljellä olevasta varresta ja porkkanoitakin ihan mukavasti. Lisäksi sipuleita oli vielä runsaasti jäljellä. Rucolasta otin siemeniä talteen, niin saa ensi vuonna pistää niitä maahan, ei tarvitse ostaa uusia.
Omenoita täällä tulee tosiaan pilvin pimein tänä vuonna. Hirveitä kasoja vietiin kompostiin ja pellolle. Yksi mehumaijallinen menee mehuksi ja sellainen iso laatikollinen jätettiin syötäväksi ja leivontaan (ynnä muuhun käyttöön). Muutama piirakka ja omenapaistos onkin niistä jo tehty ja tällä kertaa omppupiirakan pohjaksi muodostui piimäpiirakka. Hyvää oli. :)
Tiinun kuistilla on käynnissä syysarvonta. Käykäähän katsomassa siellä. :)
Eilen päätin, että osallistun p*skarteluhaasteeseen, jonka aiheena oli luonnos. No, blogger sitten otti ja ryttyili, niin en saanut postausta tehtyä valmiiksi, kun kuvan lataus ei toiminut. Ei voi mitään. Tulipahan ainakin askarreltua taas pitkästä aikaa. Ja vaihdoin sitten vanhan tekstieditorin käyttöön, kun ei vielä näköjään tänäänkään kuvan lataaminen toimi.
Alunperin siis askarteluinnostus lähti siitä, kun viime viikolla kävin hiukan shoppailemassa lisää askartelutarvikkeita ja mukaan tarttui mm. Fiskarsin sirkkapihdit ja metallirenkuloita ja "vanhanaikainen" Dymo. Näitä piti päästä sitten kokeilemaan.
Kortit teen yleensä suoraan jolle kulle, mutta nyt ei ollut varsinaista tarvetta tehdä kenellekään, niin päädyin sitten jouluaiheeseen. Joulukortteja pitää varmaan puolen sataa taas askarrella tänäkin vuonna, niin hyvä aloittaa näin ajoissa jo. :)
Tässä siis tulos pikaisen askartelutuokion jälkeen. Hirveästi ei kerinnyt paneutumaan, kun Niko sääti vieressä koko ajan jotain ei-niin-sallittua.
Tänään herättiin aikaisin aamulla ennen aurinkoa ja lähdettiin Viiman ja kaverin kanssa tuohon lähelle Kurjenrahkan kansallispuistoon päiväretkelle. Ilma oli tänään harmaa, muttei onneksi satanut. Ja mukavan lämmintäkin oli, ei tuullutkaan oikeastaan yhtään. Aurinko olisi saanut pilkahtaa ainakin silloin tällöin, että olisi upeat kirkkaan keltaisen sävyt päässeet oikeuksiinsa. Mutta eihän kaikkea toivomaansa voikaan aina saada. :)
Kohti Kurjenrahkan näköalapaikkaa siis! Yhteispituudeksi päivän kävelyille tuli noin 5km ja aikaa kului kolmisen tuntia. Sitten vähän palloiltiin laavulla sekä näköalatornilla ja haettiin kätköjä. Kävelyn jälkeen tehtiin tietty trangialla ruokaa. Mikä retki se olisi, jos ei retkiruoka siihen kuulu. :)
Tässä loistava retkiseurani ja tunnelmakuvia matkan varrelta.
Kotiin kun palasin, niin verhoissa odotti vielä tällainen muisto lämpimästä kesästä.
Nikolle valmistui taas uusi vaippa, tällä kertaa SK 2/10 -kaavalla ja L-koossa. Päälle tuli tuota vihreäraitaista pulia ja sisälle kuivaliinaneulosta. Sampsukalta tilasin hiukan aplixin tarranauhoja, niin sain kunnon tarrat tähän vaippaan. Osasta vanhoista vaipoista menee tarranvaihtoon, kun ovat pesussa huonontuneet.
Tein vaippojentekojämäpaloista (kiva sana :D) itselleni muutaman kestositeen. Kivaa, että saa pul-kankaista jämäpalatkin käyttöön. Näitä pitää tehdä vielä lisääkin, mutta tässä nyt testikappaleet.
Jotain kuvankäsittelyohjelmaa pitäisi opetella käyttämään, niin saisi kivampia kuvia tänne. Tuppaa vaan menemään hermot, kun yrittää jotain opetella tekemään, eikä se toimi heti niin kuin haluaisi. :D
Nyt luulen, että pitää luovuttaa tältä yöltä ja mennä nukkumaan. Tänään oli sen verran touhua ja menoa, kun käytiin ehtoolla vielä Nikon kanssa vauvauinnissakin.
Ainiin, ja hiukan pitää vielä hehkuttaa. Niko otti eilen ensimmäiset askeleensa ilman tukea. :) Kohta viipotetaan jo pystyasennossakin kamalaa vauhtia.