Noniin, nyt on palailtu joulureissulta kotiin. Tulin lämmittämään taloa, kun muut lähtivät hakemaan vielä kaupasta jotain ruokaa melkein tyhjään jääkaappiin.
Viimeinen SNY paketti tuli juuri ennen matkaan lähtöä, joten postaaminen jäi tänne joulun toiselle puolelle. Salaiseksi ystäväkseni paljastui Neuletar. Kiitos sinulle syksyn kierroksesta! :) Tässä kuvaa viimeisestä paketista.
Kävi myös hassusti, että melkein samaan aikaan postiin kolahti toinen sny-paketti. Lähettäjäksi paljastui emo, joka oli laittanut tulemaan enkelipaketin parini ilmoitettua, että ei kerkeä pakettia lähettää. Parini kuitenkin kerkesi paketin lähettää, joten nyt tuli kaksi pakettiä tähän osoitteeseen. Kiitos kuitenkin tästäkin paketista emolle! :)
Oma parini oli
knea. Hauskasti sain hänet parin arvonnassa parikseni, sillä hän on tätini. Yhden paketin jouduin lähettämään kotipaikkakunnaltani ja sen perusteella hän olikin arvannut minut lähettäjäksi. Kiitos sinullekin knea! Oli mukava keksiä lähetettävää paketteihesi.
Koulun lukukausi saatiin lähes kunnialla päätökseen. Yhteen kurssiin jäi pari pikkurästiä, jotka teen tässä välipäivien aikana, jotta saan ne heti palautettua vuoden alussa. Nyt on tiedossa viikko pelkkää laiskottelua perheen kanssa. Aion tehdä pelkkiä kivoja asioita ja tavata kavereita ja sukulaisia. Uudenvuoden suunnitelmat ovat vielä auki, mutta eiköhän nekin tästä selviä piakkoin. :)
Oikein mukavaa vuoden vaihdetta lukijoille! Toivottavasti sitä luntakin saataisiin pikimmiten tänne Etelä-Suomeen, niin päästäisiin aloittamaan oikein kunnolla tämä talvi.
Huh, pitkästä aikaa istahdin koneelle. Varmaan kolmeen viikkoon en ole netissä käynyt muutakuin pikaisesti kännykällä. Koulussa on hulina päällä ja siihen lisätään vielä hiukan sairastavia lapsia, sekä menoa, kyläilyä ja myyjäisiä, niin katastrofin ainekset ovat valmiina.
SNYltäni tuli marraskuun paketti, mutten sitäkään ole sen kummemmin kerinnyt raportoimaan. Ja nytkään en saa tehtyä sitä kuvan kanssa, kun läppäristäni on muistikortinlukija sökö. Eikä kameran johdon olinpaikasta ole mitään tietoa. Mutta voin kuitenkin näin alustavasti kertoa teille mitä paketti sisälsi. Nimittäin ihanan pehmoinen se on.
Vyyhti teeteen cacao-alpakkaa valkoisena on ihastutavan pehmoista. Minulla onkin sitä jo pari vyyhtiä tuolla ennestään jemmassa odottamassa projektin alkamista. Hyvä, että tuli lisää, niin saan projektia kasvatettua. ;) Lisäksi oli kerä Novitan puro batikia ruskean valkoisena. Se huutelee, että haluaa huiviksi. Sellainen siitä ehkä sitten syntyy. Novitan virkkuukoukkusarja iloisissa väreissä pääsee sulostuttamaan harmaita virkkuukoukkujani. Paketsita löytyi myös silmukkastopparit. Niitä minulla ei ennestään olekaan, varmaan ihan näppäriä varsinkin kun roudaan aina kudinta kassissa, jossa langat ja puikot menevät sikin sokin. Viimeisenä vaan ei vähäisempänä herkullisen tuoksuista Liptonin Berry bliss -irtoteetä. Taidan torstaina tuleville vieraille tarjota sitä. :)
Kiitos siis SNYlleni valtavasti tästä piristävästä paketista ja ison iso anteeksipyyntö, kun en ole aikaisemmin sitä raportoinut. Yritän etsiä sen kameran johdon, niin saan otettua kuvankin näistä ihanuuksista kaikille nähtäville.
Nyt taidan mennä suihkun kautta nukkumaan. Huomenna on ensimmäinen varsinainen kokeemme. Niitä ei onneksi juurikaan tuolla koulutuksessa ole. Huomisessakin saa olla tuntien materiaalit mukana, joista luntata. ;)
Muoks. Doh, en sitten tajunnut, että meillähän on tulostimessa muistikortin lukija. Sieltä kautta saan tietenkin miehen koneelle kuvat. Eli tässä sitä kuvaa nyt paketista tulee. :)
Tuplamuoks. Unohdin sitten vissiin mainita tekstissä nuo ihastuttavat pikkukirjat lapsille, kummallekin omansa, ettei tule riitaa. :) Niitä on iltasatuna jo luettu monta monituista kertaa, kiitos niistäkin. :)
Ystävän kanssa päätimme järjestää käsityölanit (miehemme kun käyvät joskus tietokonelaneilla). Koko viikonloppu perjantai-illasta sunnuntai-iltaan siis touhusimme käsitöiden parissa. Perjantaina meitä oli kolme, la-su vain kaksi, mutta ei annettu sen häiritä. :) Tänään sitten illalla kuvailimme tuotoksia.
Suurimmaksi osaksi ajasta teimme pehmoja "Suomen suurin joululahja" -keräykseen, jossa kerätään pehmoja eri sairaaloiden lastenosastojen potilaille joululahjoiksi. Tällaiset pehmokaverit matkaavat joulun alla Tyksiin:
Kaksi vasemmanpuolimmaista ovat ystäväni tekemiä, oikeanpuoleiset ovat minun.
Pupun sisälle laitoin kulkusen, jotta pitää myös ääntä. Omat leluni ajattelin ihan pikkulasten saataviksi. Kumpaankin lisäsin nauhanpätkän, sillä ainakin meidän lasten mielestä mielenkiintoisin osa pehmolelussa on ollut pesulappu. ;)
Minä tein myös pinon tonttulakkeja joulumyyjäisissä myytäviksi. Nyt kerkesin tehdä aikuisten kokoa ja 52/54 kokoa. Vielä pitäisi tehdä kahta pienempää kokoakin, pitää vaan saada pienemmät päät testaukseen, että kaava on hyvän kokoinen. Kulkuset jäivät vielä puuttumaan, kun varastoissani ei ollutkaan enää kuin yksi jäljellä (joka siis meni sinne pehmopupun sisuksiin).
Tonttulakkeja on myös myytävänä tilauksesta. Lakin hinta on 7,50€ + mahdolliset postarit. Lakki on tehty trikoosta ja hintaan kuuluu tietysti myös se kulkunen. ;) S-posti kulkee osoitteeseen ceraci@gmail.com.
Ystäväni oli myös erittäin aikaansaava. Pehmojen lisäksi hän tuunasi Marimekon laukkunsa.
Hän lisäsi pelkkään mustaan laukkuun sellaisella silitettävällä kimallekalvolla bambin ja hiukan blingblingiä. Heti tuli kivamman näköinen laukku, eikö?
Pipo vanhasta neulepaidasta ja t-paidasta. Pikainen surautus, helppoa kuin mikä.
Ja suloinen neulatyyny sokerikosta. Itsekin tein joskus samanmoiseen sokerikkoon
neulatyynyn.
Ensin tuntui, että eihän me keritty tekemään paljon mitään viikonlopun aikana, mutta kyllähän tuossa nyt ihan kivasti jo oli. Viikonlopun aikana kuitenkin myös vähän saunottiin, tehtiin ruokaa (ja tietty syötiin sitä) ja lenkkeiltiin koirankin kanssa.
Oli meillä hiukan paremmat ruoat, kun vertaa poikien laneihin. Me emme syöneet roiskeläppiä ja lihapiirakoita, vaan spaghettia ja jauheliha-suppilovahvero-kastiketta. ;)
Mukava käsityöviikonloppu. Suunniteltiin hiukan alustavasti jo seuraavaakin. Taidetaan olla seuraavaksi sitten meillä, niin ei tarvitse mun roudata autollista käsityötavaraa ystävän luo. :D
Viime viikolla jo sain oman lokakuun taikapalloni, mutten kerinnyt sitä postaamaan, kun viikonloppuna olin reissussa.
Isossa ruskeassa kuoressa tuntui kovaa ja pehmeätä. Avaamisen jälkeen sieltä löytyi nämä:
Kaksi kerää Novitan Puroa (värinä Ilo), kirja Virkkaa pikkuväelle, ohje sukkiin ja itse taikapallo. Kirjaa kerkesin hiukan selailla ennen kuin lähdin kaapista hakemaan kerijälaitetta. Onneksi oli laite, olisi voinut kestää kauemmin ja käsikin väsyä, jos olisi alkanut purkaa kerää käsin palloksi. Pallon sisältä alkoi putkahdella kaikenlaista kivaa. Onneksi ei lapset olleet kotona, voi olla että olisi puolet niistä kivoista hävinneet saman tien kun ne sieltä tipahtelivat. :D
Tässä kuva mitä kerästä löytyi:
Kolme erilaista kangasmerkkiä (ihananihana kuplavolkkari!), jotka päätyvät johonkin lasten juttuihin. Neljä leppispyykkipoikaa muistitaululle killumaan, koristenauhaa (jonka meinaan käyttää korttiaskarteluihin), kukkakoristeisia nappeja (joille en ihan vielä keksinyt käyttöä, pääsevät odottamaan inspiraatiota), tuubi Mentoksia (heh, mulle tuli heti mieleen nuoruuden kokeilut colapullolla ja kyseisillä pastilleilla :D) ja herkullisen hajuista toffeeteetä, joka pääsi jo heti samana iltana testiin (ja kyllä, se on yhtä hyvän makuista kuin hajuistakin). Langan vyötekin löytyi kerästä ja se paljastui 7veikaksi. Tätä väriä mulla ei ole ollutkaan vielä. Ja tämä on ihan minun lempparivärini! Nyt puikoilla olevien sukkien jälkeen taidan ottaa tämän puikoille ohjeella, jonka sain paketin mukana. Ja voi olla, että jompi kumpi lapsista saa itselleen Purosta kaulurin/kaulahuivin. Katsotaan kumpi omii sen ensin.
Kiitos aivan valtavasti Salaiselle ystävälleni! Kyllä oli taas ihana paketti. Erityisesti kirja lämmitti mieltä, ihanan värikäs kuvitukseltaan ja hauskoja ohjeita. Voi olla, että sieltä pääsee jotain testiin jo ennen ensi kesää. ;) Jään odottelemaan ensi kuun pakettia. Piristys tulee silloin varmasti tarpeeseen, tänään alkoi ihan järkyttävän raskas jakso koulussa. Onneksi aletaan jo kuitenkin päästä pikkuhiljaa asiaan, kun alettiin piirtää kaavoja tänään ensimmäiseen ompelutyöhön.
