Lauantaina on jaossa jättipotti. Minäkin lähdin tavoittelemaan sitä kuudella rivillä, kun veikkaustilillä sattui olemaan vielä rahaa hiukan jäljellä.
Mitäs kaikkea sitä sitten tekisikään tuolla rahamäärällä? Elämä saattaisi jonkun verran muuttua.
- opintolaina maksuun
- muutto vuokrakodista omaan kotiin (ostettu tai rakennettu)
- moottoripyörä tai pari tulisi talouteen
- nykyiseen opiskelupaikkaan en varmaan palaisi, vaan jäisin Nikon kanssa kotiin vielä joksikin aikaa
- auto lähtisi vaihtoon (ei sillä, että nykyisessä mitään vikaa olisi, muuta kuin että se on Volvo)
- ei tarvitsisi jokaista senttiä laskea, jonka käyttää
- matkalle lähtisin/lähtisimme varmasti, eikä ihan vaan lähinurkille, vaan jonnekkin kauemmas
7,4 miljoonaa on niin tolkuton rahamäärä, että en osaa edes kuvitella. Minulla ei varsinaisesti ole edes käsitystä, että mihin kaikkeen se riittäisi. Tai paljonko tuon listan jälkeen sitä olisi jäljellä. Kyllähän ne laskettua saisi, mutta empä taida viitsiä. Tyydyn vain haaveilemaan. :)
Mitäs kaikkea sinä tekisit tai hommaisit?
Lähettänyt
Ceraci
00:51
On taas valmistunut jonkun verran kaikenlaista. Nikolle ei nyt vaippoja ole tekeillä, mutta kaverin tytölle tein kokeeksi yhden. Kaava on piirretty kaverin itsensä ompelemasta vaipasta (alkuperäisestä kaavasta ei mitään tietoa). On ehkäpä sitten M-kokoinen, sopii hyvin seitsemänkiloiselle hoikkeliinille. Ulkopintana ruskea pul ja sisällä jääkarhukuvioinen mikrofleece.
Vaipan kaveriksi surautin taittoimun bambucollegesta ja paksusta vaippatrikoosta. Kumpikin Eurokankaasta. Samanlaisia olen tehnyt myös omaan käyttöön muutaman, kun meinasi iskeä akuutti imupula.
Itselle tein myös pari jättitiimaimua. Toisella puolla tuota oranssi-ruskearaitaista vaippatrikoota ja toisella puolella ihanan paksua joustofroteeta. Sen alkuperä oli Eurokankaan palalaarissa.
Vaateompeluksen harjoittelun puolella on myös edistytty. Ottobren 4/2010 lehdestä Loikka-paidan kaavalla kokeilin elämäni ensimmäisen kerran paidan ompelua. Ihan ok onnistui, vaikka parantamisen (ja kaavan muokkauksen) varaa jäi vielä rutkasti. Kangas on EK:n palalaarista sekin.
Miehen pieneksi jääneet Black Horset saivat uuden elämän Nikon "isojen poikien" kalsareina. Helppo kaava viimeisestä viime vuoden Ottobrestä.
Tuosta elohiirestä on vaikea saada parempia kuvia ilman kuvausassistenttia. Ja ainakaan tällä käytössä olevalla kökköpokkarilla. Kovasti olen alkanut haaveilemaan kivasta pikkujärkkäristä.
Nikon D3100 olisi sellainen, kun pitäisi riittää jo minulle. :D Mutta taitaa kameran hankkiminen jäädä aikaan parempaan. Nyt mennään sillä mitä on.
Lähiaikoina on valmistunut kolme sivunepillistä vaippaa Elsa-Maijan täydellisen vaipan kaavalla. Ensimmäinen (hedelmäkuviollinen) itseasiassa valmistui jo viime vuoden puolla, mutta on jäänyt bloggaamatta. Eilen valmistui nakkikoira ja tänään sitten piparkukka. Lisäksi surautin pari imua lisää. Tuntuu, että niitä ei ole koskaan liikaa.
Ensimmäisessa vaipassa on ulkokuorena hedelmäkimara-pulia Eurokankaasta. Sisällä sininen mikrofleece ja sivuilla kam-nepit kiinnityksenä. Oli muuten ensimmäiset kam-nepit jotka laitoin. Ostin vähän aikaa sitten pihdit itselleni.
Toisessa vaipassa Villiankalta tilattua nakkikoira-pulia, sisällä musta mikrofleece ja sivuilla taas nepit. Taittoimussa on toinen puoli bambucollegea ja toinen vaippatrikoota, molemmat Eurokankaasta. Pötköimussa on kaksi kerrosta trikoota ja välissä kerros bambua.
Viimeinen vaippa valmistui tänään ja siinä kuori on Sampsukalta tilattua ruskeata piparkukkaa ja sisus Eurokankaan (?) valkoista kuivaliinaneulosta. Kuva on otettu painituokion tauolla, kun alkoi televisiosta tulla mainoksia (silloin meillä tapahtuu Suuri Jähmetys), enkä jaksanut nousta pystyyn kuvaamaan, vaan makoilen rennosti lattialla ja käytän tilaisuuttani hyväksi, kun kerrankin Nikon on paikallaan. :D
Tässä nämä tällä kertaa valmistuneet. Seuraavaksi kehittelen ja muokkailen varmaan omaa kaavaa, kun ei tämäkään ollut justiinsa ihan täydellisen nappiosuma. Hiukan liian leveä ainakin ja muutakin pientä korjattavaa löytyisi. Pitää vaan jatkaa paremman kaavan etsimistä ja kehittämistä.
Tänä vuonna aloitan ehkä elämäni suurimman projektin. Nimeksi sille on annettu Projekti 365 ja ihan samanlainen se ei kyllä ole kuin yleensä samannimiset vastaavat projektit. Lempinimeksi sille on annettu "Rantakuntoon jouluksi 2011" ja tuo nimi ehkä kertoo hiukan enemmän jo siitä.
Ystäväni kanssa siis totesimme joulukuun alkupäivinä, että jotain on tehtävä. Itseään on saatava niskasta kiinni, koska vyötärönympärys vain kasvaa ja vaaka natisee jalkojen alla. Joulukuun ajan kehittelimme ja pohdimme projektiamme ja välipäivinä kirjasimme säännöstön ylös. Toteutus alkaa tänään. Projektimme lähtee käyntiin herkuttomalla tammikuulla, jonka jälkeen noudatetaan mahdollisesti muita teemakuukausiakin, mutta ennen kaikkea yleistä terveellistä elämäntapaa. Terveellisempi ruokailu, enemmän liikuntaa.
Välitaivoite pitää saavuttaa kesäkuun loppuun mennessä ja päätaivoite vuoden loppuun mennessä. Itselleni olen asettanut n. 20kg tiputustavoitteen kokonaistavoitteeksi. Ja kiinteytyminen ei ole mitenkään epätoivottua siinä sivussa. :D Alkuviikosta otamme aloituspunnituksen tällä meidän vaa'alla, koska ystävälläni ei sellaista ole. Siitä sitten lähdemme toteuttamaan itseämme ja projektiamme hyvällä motivaatiolla.
Tästä eteenpäin otsikoin raportit projektistamme tuolla otsikolla "Projekti 365", joten ne jotka eivät siitä ole kiinnostuneet, ei tarvitse sitä sitä sitten lukea. Ajattelin jonkin verran edistystä tännekin raportoida ihan päiväkirjamielessä itsellenikin muistiin, mutta ei tämä miksikään laihdutusblogiksi ole muuttumassa. Tästä nyt on tullut vaan uuden vuoden myötä osa Ceracin arkea. :)
Näiden sanojen myötä haluan toivottaa kaikille parempaa alkanutta vuotta!

Torstaina lähdettiin Prahaan kaverin, anopin ja hänen ystävättärensä kanssa jouluostoksille ja katsomaan jouluista suurkaupunkia. Sunnuntaina palattiin takaisin ja pari päivää on mennyt reissusta toipumisessa.
Hieno kaupunki, vaikkei koskaan olekaan ollut toivelistallani ykköskohteena. Koko kaupunki oli täynnä lunta ja valoja. Hienosti tuli joulufiilis markkinoilla ja kaduilla kulkiessa, vaikken koskaan mikään jouluihminen ole ollut.

 |
| Joulutori iltavalaistuksessa. Todella kaunista vaikka välillä menikin vähän yli. |
|
|
|
Ensimmäisenä iltana lähdimme vielä kävelemään hiukan vanhaan kaupunkiin kaverini kanssa, vaikka kello oli jo vaikka ja mitä. Lento oli kolme tuntia myöhässä Euroopassa olleen lumimyrskyn takia, joten torstai-ilta meni hiukan harakoille. No, päästiin kuitenkin hiukan kiertelemään ja katselemaan ja maistettiinhan me lämmintä jouluviiniäkin.
Perjantaiaamuna lähdettiin aamupalan jälkeen sitten koko porukalla katselemaan ja kiertelemään joulutorille vanhaan kaupunkiin. Edellisestä illasta viisastuneena laitettiin päälle kaikki mukana oleva vaate. Siellä oli nimittäin kylmä! Pakkasta kymmenen asteen huippeilla ja kaupungin kaduilla kävi kylmä viima.
Porukasta kaksi osti heti uudet pipot itselleen. Ostivat sellaiset korvaläpälliset, että lämmittää paremmin. Minulla sellainen jo olikin, muunlaisia pipoja käytän tosi harvoin. Tykkään, että korvat saa suojattua hyvin. :) Torilla lähinnä katseltiin ja tutkiskeltiin tarjontaa aamupäivä. Vain jotain pientä tarttui mukaan, kun ei oikein tiennyt mitä kivaa sitä ostaisi. Ja itse olin tietty pienellä budjetilla liikkeellä, niin ostettavat oli mietittävä tarkkaan. Lähinnä keskityin katseluun ja kuvaamiseen.
 |
| Piti pukeutua lämpimästi. Siellä oli kylmä. |
 |
| Se kuuluisa astronominen kello, josta en ollut koskaan ennen kuullutkaan. :D |
Jossain vaiheessa käytiin kahvilla, kaakaolla, teellä ja välipalalla. Otettiin myös hiukan amarettoa lämmikkeeksi ja ai että kun tuntui hyvältä. ;)
Iltapäivällä kolme meidän porukasta lähti kiertokävelylle vanhaan kaupunkiin, yksi jatkoi ostoksia, kun on ennenkin käynyt Prahassa. Treffit sovittiin sitten Kaarlensillalle, jonka jälkeen mentiin taas kahville ja kaakaolle.
 |
| Vanhassa kaupungissa oli ihan oikeita kaasulamppuja. |
 |
| Patsasta koskettamalla sai kuulemma onnea ja suojelusta. |
 |
| Kinkkua vartaassa. Omnomnom. |
Loppu iltapäivä ja ilta kului taas shoppaillen. Nyt alkoi jo jotain tarttua mukaankin, kun tajusi, että eihän ole enää kuin yksi päivä aikaa. Illalla etsittiin ruokapaikkaa vähän sillä kriteerillä, jolla opas oli suositellut sitä etsimään. "Menkää syömään sellaiseen paikkaan, joka näyttää siltä, ettette ikimaailmassa menisi sisään sinne normaalisti." Tätä noudattaen löytyi aivan loistava tsekkiläinen ravintola, josta saatiin hyvää ruokaa. Itse söin elämäni ensimmäisen kerran jäniksen koipea. Koiven seurana oli "dumplingeja" (suomennos puuttuu, eivätkä tarkoittaneet niitä sellaisia kiinalaisia mykyjä) ja ihanaa herkullista sitruunakermakastiketta. Nams! Tuon kastikkeen reseptin jos jostain löytäisin, niin olisin onnellinen. Melkein nuolin lautasen puhtaaksi.
Vatsat täynnä paineltiin kaupan kautta hotellille ja huoneessa häröiltiin jonkun aikaa ennen nukkumaan menoa. Otettiin mm. vaahtokylpy ja pullo siideriä. :)
Lauantai sujui tutuissa merkeissä. Arvatkaapas mitä tehtiin? No shoppailtiin tietysti. ;) Kaverin kanssa lähdettiin metrolla hiukan vanhan kaupungin keskustaa pidemmälle. Minä sitten kertakaikkiaan rakastan metroja. Lontoossa kun pari vuotta sitten käytiin, niin olisin voinut vaikka jäädä asumaan sinne sen ihanan metroverkoston takia. No, Prahassa ei ole kuin kolme linjaa, mutta auttaa sekin paljon. :)
Koko päivän koitettiin etsiä kangaskauppaakin, mutta ei löytynyt mitään kivaa. Yksi sellainen tavaratalon yläkerrassa oleva, mutta sieltä ei tarttunut mitään mukaan. Sen sijaan kangaskaupan vieressä olevasta lanka- ja ompelutarvikekaupasta löytyi vetoketjuja, kolme kerää lankaa kaulahuiviin ja bambupuikkoja.
Yhden ostarin ikkunoista oli hauskasti tehty joulukalenteri. En ole ennen tähänkään ideaan törmännyt. :)
 |
| Paikallinen joulupukki oli hiukka erilainen kuin meikäläisten. |
|
|
Ja sitten vielä esitellään koko reissun ostossaldo. Tai ainakin melkein. Jotain taitaa tuostakin kuvasta vielä puuttua. Hyvin mahtuivat laukkuun ja painorajoitusten sisään, eli lisääkin olisi voinut ostaa, jos vain budjetti olisi sen sallinut. :)
Sunnuntaina lähdettiinkin sitten aamusella jo lentokentälle. Lento oli taas yllättäen 45 minuuttia myöhässä, kun oli lentokoneesta jäätynyt jätevesiputki. Sitä sitten koittivat lämmitellä ja onneksi saivatkin auki. Illan suussa oltiin takaisin Suomessa ja ajomatka alkoi kotia kohti. Kaikinpuolin mukava reissu mukavassa seurassa. :)